Al-Taqiyya

Muslimit lännessä: integroitujia vai soluttautujia?

”Toisen uskonnon oppilaat huijas koulussa, ku meil on kans näitä ulkomaalaisia. Kun mä sitten puhuttelin näitä tyttöjä, niin he oli silmät kirkkaina, että ei he nyt niinku ymmärrä, et minkä takii mä heitä nuhtelen, kun vierasuskoisille ei tarvii puhua totta.” (Kuuntele kokemuksia monikulttuurisesta koulusta: Kolmessa polvessa: Ope on tärkein, Yle Radio 1, 27.8.2008, 2:05–2:25.)

rauhan-uskonto

”Islam on rauhan uskonto”, öö, vai miten se nyt olikaan? Lue: Sota on petosta. (Yllä oleva video löytyy MEMRI:n sivulta.)

Valehteleminen, tees­kentely ja petollisuus vääräuskoisia kohtaan ovat erottamaton osa islamin oppia. Koraanin (8:30) mu­kaan Allah “punoo par­haat juonet”, ja sunnassa on lukuisia esi­merkkejä siitä, kuinka Mu­ham­mad määräsi käyttämään hyväksi va­lehtelua vastustaji­ensa surmaa­miseksi. Muhammadilla oli tapana korostaa: “Sota on petosta.”

Kun profeetta oli lähdössä ryöstöretkelle, hän aina teeskenteli menevänsä jonnekin muualle, ja hänellä oli tapana sanoa: “Sota on petosta.” (Sunan Abu-Dawud 14:2631)

Allahin Sanansaattaja kysyi: ”Kuka on halukas tappamaan Ka’b bin Al-Ashrafin, joka on loukannut Allahia ja hänen lähettilästään?” Muhammad bin Maslama nousi ylös ja sanoi: ”Oi, Allahin Sanansaattaja, haluaisitko, että minä tapan hänet?” Profeetta vastasi: ”Kyllä.” Muhammad bin Mas­la­ma sanoi: ”Siinä tapauksessa salli minun valehdella pettääkseni.” Pro­feet­ta sanoi: ”Saat valehdella.” (Sahih Bukhari 5:59:369)

Mitä tulee siihen vaa­ti­muk­seen siitä, että mus­li­mien on käy­tet­tävä vaat­teita, jotka eroa­vat kuffa­rien (us­kotto­mien) vaat­teista, niin op­pi­neet ovat sal­li­neet poik­keuk­sen, kun musli­mit elävät dar al-har­bissa (”so­dan alu­eella”, ts. ei-mus­limi­maissa) tai kun tarkoi­tuk­sena on hyö­dyttää musli­meja. Sheikki al-Islam Ibn Taymiyah on sano­nut: “Kun mus­limi elää ei-musli­mi­maassa (olipa maa isla­mille viha­mieli­nen tai ei), hänen ei odo­teta eroa­van heistä (kuffa­reista) ul­koi­selta ole­muk­sel­taan, koska siitä voi koi­tua hait­taa. On suosi­telta­vaa ja jopa pakol­lista, että mies näyt­tää toi­si­naan heiltä, jos se palve­lee jo­tain us­kon­nol­lista tar­koi­tusta, kuten isla­miin kut­su­mista tai hei­dän salai­suuk­siensa sel­ville saa­mista, jotta niis­tä voi ker­toa musli­meille, hei­dän mus­li­meille ai­he­utta­mansa va­hin­gon tor­ju­mista, ja muita hyö­dylli­siä tarkoi­tuksia. Mutta musli­mi­maissa, joissa Allah on ai­heut­tanut Hä­nen us­kon­tonsa olla val­lassa ja joissa kuffa­rit ovat alem­piar­voi­sessa ase­massa ja mak­savat jizyaa (ei-mus­li­mien mak­sa­maa suojelurahaa, ”veroa”), mus­li­mien on pa­kol­lista näyt­tää erilai­silta kuin kuffa­rit.” (Iqti­daa’ al-Si­raat al-Musta­qeem, 1/418) (Islam Q&A:2322)

Isla­miCity-si­vuston imaa­min vas­taus kysy­myk­seen 334: ”Ta­qiyya on huo­len­pitoa omasta it­sestä, per­heestä ja omai­suu­desta ja näi­den suo­jele­mista hyök­kää­jien viha­mieli­syy­deltä. Tuossa yh­tey­dessä ta­qiyya on sallit­tua, ja se an­taa mus­limille luvan olla huo­maa­vai­nen us­kotto­mien, sorta­jien ja kor­rup­toitu­neiden ihmis­ten tun­teita koh­taan ole­malla sanalli­sesti lem­peä heitä koh­taan, hy­myi­le­mällä heille ja jopa anta­malla heille joita­kin ta­va­roita, jos se vä­hen­tää juorui­lua, kri­tiikkiä tai va­hinkoa, jota he muussa ta­pa­uk­sessa saat­taisi­vat ai­he­ut­taa musli­meille.” Yllä ole­vassa vide­ossa Robert Spen­cer kom­men­toi musli­mien kam­panjaa, jossa isla­mia väite­tään ystä­vällis­mie­li­seksi.

Us­konnollisesti sankti­oitua valeh­telua muslimien oman edun suo­je­lemi­seksi kutsutaan islamissa termillä al-taqiyya. Taqiyyaa muistuttava käytäntö on kitman, joka tar­koittaa har­haan­johtavien puoli­totuuk­sien puhumista “men­taalisella vara­uksella”, joka oi­keuttaa loppuosan poisjättämisen. Muslimien edel­ly­tetään har­­joit­ta­van valehtelua ja tees­ken­te­lyä silloin, kun muslimit kokevat ole­vansa vaaralle alttiita tai alakynnessä, mikä vastaa esim. län­simaissa tällä het­kellä oles­kelevien mus­limivähem­mistöjen tilannetta (ks. Davis: Islam 101). Taqiyya merkitsee sitä, että muslimit saat­ta­vat näen­näi­ses­ti integ­roi­tua pukeutumiseltaan ja käytökseltään ympäristöönsä ja käyttäytyä ystävällisesti vää­rä­us­koi­sia kohtaan — ts. so­lut­tau­tua — sa­mal­la kun he kätkevät todelliset tunteensa ja aikomuksensa. Pisim­mälle mene­vät nk. “Tak­fir Wal-Hijra” ‑ideolo­gian kannat­tajat, jotka voi­vat hä­mää­mismie­lessä omak­sua täy­sin län­simai­sen elä­mänta­van ja käyttää avoi­men ri­kollisia mene­telmiä tavoit­teidensa ajami­seksi ja rahoit­tami­seksi (ks. Wikipedia). Ko­raani (3:28 ja 16:106) antaa muslimeille täy­den val­tuu­tuksen valehdella aina, kun se palvelee maailmanlaajuisen jihadin päämäriä ja suojelee muslimien etuja:

Uskovat älkööt ottako uskottomia suojelijoikseen toisten uskovien sijasta. Joka näin tekee, on sanoutunut irti Allahista, paitsi jos pelkäätte heitä. (Koraani 3:28)

Joka luopuu uskostaan Allahiin — paitsi jos hänet pakotetaan siihen, vaikka hän on sydämessään mieltynyt uskoonsa — ja riemumielin valitsee epäuskon, saa Allahin vihan päälleen, ja häntä odottaa ankara rangaistus. (Koraani 16:106)

“Sunnalaisille taqiyya (teeskenteleminen) merkitsee sitä, että on toverillinen ja kohtelias ilman mitään tekopy­hyyttä tai hän­nys­te­lyä, kun on tarpeen olla ystävällinen ja sanoa asioita, joihin ei usko sellaisissa tapauksissa, kun muslimi pel­kää elämänsä puolesta, mutta hänen sydä­mensä on kuitenkin levol­linen ja uskovainen. (Islam Q&A: 21087)

Katkelma elokuvasta What the West Needs to Know. Ks. suomeksi tekstitettynä. 

Lännessä asuvat muslimit eivät taktisista syistä mielellään puhu julkisuudessa maallisen demokraattisen yhteis­kunta­jär­jes­tel­män syr­jäyt­tämi­seen ja shari’an käyttöön­ottamiseen liittyvistä tavoitteistaan niin kauan kuin he tuntevat itsen­sä uha­tuiksi, ts. niin kauan kuin heidän prosen­tu­aa­linen osuu­tensa asukas­mää­rästä on suhteellisen pieni, ja se, mitä muslimit puhuvat omissa oloissaan keskenään, on jo­tain aivan erilaista kuin mitä he esit­tä­vät ol­les­saan uskot­to­mien seurassa. Ää­nen­sävyt muut­tu­vat, kun mus­li­mien suh­teel­linen osuus väes­töstä kas­vaa. Lue lisää: Islamisoituminen ja sen estäminen.

Katkelma elokuvasta Obsession: Radical Islam’s War against the West.

Muslimioppineiden fatwoja, jotka koskevat taqiyyaa ja kitmania
Analyysejä
Aihetta koskettavia tai sivuavia tapauksia
Mainokset